Ryhmätyö-lehti 2/1997

MARJA MYLLYKOSKI

Mitä ryhmässä voi oppia?

Ihmissuhderyhmä

Kun ryhmä kokoontuu sen vuoksi, että se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden käyttää itseään ryhmän jäsenen omaan henkilökohtaiseen kasvuun ja ihmissuhteiden tutkimiseen, avautuu runsaasti oppimisen paikkoja ja oppimisen sisältöjä. Toisten puhuminen ja käyttäytyminen, omat toiveet ja odotukset sekä omat ilmaistut tunteet ja jaetut kokemukset herättävät itsessä ajatuksia ja prosesseja, jotka voivat ratkaisevastikin muuttaa elämää. On mahdollisuus asettua kuuntelemaan itseään samalla, kun kuuntelee toista. Sisäinen prosessi ryhmän tulevana jäsenenä käynnistyy jo ennen ryhmän kokoontumista ja matka kohti itselle asetettuja tavoitteita alkaa.

Niin kuin yksilön elämä on harvoin helppoa, niin ryhmänkin elämä voi olla, varsinkin sen alkutaipaleella, hyvin kivikkoista. Jokainen jäsen tulee ryhmään omine odotuksineen ja toiveineen. Asiat, joita ryhmässä haluaa käsitellä, ahdistavat. Kunkin oman paikan etsiminen koettelee ryhmää. Entiset itselle tutut kuviot eivät välttämättä enää tyydytä ja uusi on vielä täysin tuntematonta. Miten aika käytetään, mistä puhutaan ja kenen ehdoilla. Kokeeko ryhmän jäsen tulleensa kuulluksi ja saaneensa paikan ryhmän elämässä riippuu viime kädessä ryhmän ohjaajan kyvystä puuttua tilanteeseen, jos se alkaa palvella vain joitakin yksilöitä tai joitakin elämän puolia.

Palaute realisoi

Ryhmässä suorasanainen palautteen antaminen on yksi keino realisoida maailmaa. Palaute voi olla vastaanottajalleen yllätys. Sen kanssa voi joutua painiskelemaan pitkään, ennen kuin on valmis hyväksymään omaksi ominaisuudekseen tai käyttäytymisekseen jotain, mistä toiset antavat palautetta ja mistä saattaa ennen palautteen saamista olla onnellisen tietämätön. Se saattaa loukata syvästikin, erityisesti, jos palautetta antaa ryhmän ohjaaja, joka väistämättä on auktoriteetin asemassa ryhmässä.

Suoran tai epäsuoran palautteen vastaanottaja voi joskus olla myös siinä asemassa, että hänen ominaisuudekseen tai tehtäväkseen ryhmässä laitetaan asioita, jotka eivät vastaa hänen todellista käyttäytymistään. Tilanne luo mahdollisuuden tunnistaa omia rajojaan. Omat rajat joutuvat kovalle koettelemukselle usein voimakkaita tunteita herättävissä tilanteissa. Joku ryhmän jäsen voi olla tottunut olemaan lähipiirinsä äänitorvi tai toimimaan varoventtiilinä tiukoissa tilanteissa, olipa hänen oma toiveensa, tarpeensa tai tilanteensa, mikä tahansa. Ryhmä havaitsee keskuudessaan "kyvyt" ja käyttää hyväkseen, vaikka asianomaista itseään tilanne ei tyydyttäisi. Ihmissuhteita ja tapahtumia tutkivassa ryhmässä yksilöllä on tilaisuus löytää oma sisältö yhteisen ja toisten oman sisällön sekoituksesta ja oppia jopa ilmaisemaan vain omia tunteitaan ja sanomaan elämässä äärimmäisen tärkeä sana ei. Vähitellen syntyy sisäinen kypsyys pysyä tunteissaan erillisenä ja itsenäisenä ihmisenä, omien rajojensa sisällä. Sivutuotteena eikä niin kovin merkityksettömänä kasvaa myös kyky tunnistaa toisen ihmisen rajat ja mahdollisuus arvostaa ja kunnioittaa niitä.

Tunteiden läpieläminen

Ryhmän käyttäminen aiempien elämänkokemusten läpielämiseen on yksi niistä mahdollisuuksista, joissa ihminen voi oppia täysin uutta. Piiloon sullotut tai jäädytetyt tunteet voivat herätä eloon niiden päällä olleiden kuormien, kieltojen ja vähättelemisten alta. Joku ryhmän jäsen on saattanut tulla ryhmään tavoitteenaan tutustua sisäiseen itseensä ja sen ohitettuina oleviin puoliin. Toiselle jokin pieni yhdenmukaisuus jonkun jäsenen elämänkokemuksiin on voinut laukaista sisäisten tapahtumien vyöryn, jota kyseinen ihminen pyrkii käsittelemään itselleen tutulla tavalla. Tapa ei aina näytä sopivan kokonaisuuteen tai joskus sitä toisten on edes vaikea havaita. Ryhmä saattaa törmätä elämänsä aikana ilmiöön, joka ei näytä kovin johdonmukaiselta tai tilanteen mukaiselta kenestäkään. Eletään yhtä aikaa monia todellisuuksia. Yhteinen todellisuus kasvaa jakamisen myötä.

Elämä ei ole aina kaunista katseltavaa. Itselle tuntemattomat ja hallitsemattomat elämän puolet etsivät ulospääsytiensä usein hyvin tuhoisillakin tavoilla. Tuhoisaa käyttäytymistä voi olla vaikea itse huomata, koska sellaista ei itsellä toivoisi olevan. Joskus pitkänkin tien kuljettuaan voi tajuta, että oma kateus itselle hyvin tärkeästä asiasta oli pakottanut käyttäytymään niin kuin oli käyttäytynyt. Joskus hyvin kipeänkin totuuden näkeminen vapauttaa itsesyytöksistä, toisten syyttämiseltä ja kannustaa työskentelemään siihen suuntaan, että voisi olla itselle tunteita hyväksyvä ja niiden kanssa toimeentuleva ihminen. Tässä prosessissa ryhmän jäsenet voivat olla toisilleen suureksi avuksi. Itselle omituiselta näyttävä asia toiselle onkin tuttu ja elämän luonnollinen osa. Ryhmän ohjaaja voi joskus olla ainoa, joka tuo ryhmään elämän sallivaa puolta ja toisaalta asettaa rajoja ryhmän tuhoisalle käyttäytymiselle. Kun halutaan käyttää ryhmää uusien asenteiden, itsetuntemuksen ja uudenlaisen vuorovaikutuksen oppimispaikkana, hyödynnetään sitä yksilön ja ryhmän ominaispiirrettä, että ihminen pyrkii sinnikkäästi muuttamaan elämää omien aiempien kokemustensa mukaiseksi. Ryhmässä tapahtuu asioita, joita tapahtuu kaikkialla vuorovaikutussuhteissa. Tapahtumien tutkiminen suo mahdollisuuden sen syvempään ymmärtämiseen, mitä vuorovaikutussuhteissa itse asiassa tapahtuu. Sisäinen paine tuttuun on kova ja tarvitaan aikamoinen annos määrätietoisuutta ja päättäväisyyttä, jotta vuosia harjoitellut ja ehkä perinnöksikin saadut kuviot antautuvat esiin pulppuavan elämän tieltä. Mutta tutkimustulokset ovat sitten suoraan sovellettavissa muihin elämän ryhmiin ja jokapäiväisen elämän ihmissuhteisiin. Sisältä päin lähtevä muutos alkaa tulla elämän todellisuudeksi vallitsevien tosiasioiden tunnistamisen ja tunnustamisen myötä.

Unelma omasta elämästä

Kasvun prosessiin suostumisessa unelma ehyestä elämästä alkaa muuttua unelmaksi uskalluksesta elää myös elämän kipeitä, häpeän peittämiä, ikäviä ja aiemmin kiellettyjäkin tunteita. Uskoa elämän iloon ja jopa onneen syntyy siellä, missä puutteen kokenut on rohjennut suoda itselleen kuulluksi tulemista. Jaettuna elämä alkaa olla olemassa.