Ryhmätyö-lehti 4/91

TUULI JULIN

Mitä ryhmässä voi oppia?

lhmissuhteiden opiskelu ryhmässä on lähinnä kokemuksesta oppimista. Se on mielestäni mielekäs ja haastava oppimisen ja kouluttamisen muoto. Se vahvistaa ihmisen vastuuta ja itsemääräämisoikeutta. Ulkoapäin annettu "tieto" itsestä usein loukkaa ja suututtaa tai tukee riippuvuutta jostain ulkopuolisesta paremmin tietävästä. Ryhmässä tietoa saadaan elämällä mukana ryhmän tapahtumissa ja keskustelemalla niistä. Voidaan antaa ja saada palautetta, jolloin kerrotaan siitä, mitä ajatuksia ja tunteita toisen toiminta itsessä herättää ja kuullaan siitä, miten oma toiminta vaikuttaa muissa. Keskeistä on myös havaintojen jakaminen. Ryhmätyöskentely rakentuu kunkin jäsenen nimeämien toiveiden ja tavoitteiden suunnassa. Ja näitä tavoitteita voi vielä tarkistaa, kun on saatu paremmin käsitystä siitä, mitä kyseisessä ryhmässä voi oppia. Ohjaajan haasteena on luoda turvallinen ja oppimista edistävä ilmapiiri ja ohjata ryhmää tavoitteiden suunnassa.

Tällainen kokemuksesta oppiminen kysyy ennen kaikkea yhteistyöhalua. Omaa yhteistyöhalukkuuttani ja -kykyjäni olen löytänyt tutustumalla yhteistyöhaluttomuuteeni. Ylipäätään tutustuminen omiin kielteisinä koettuihin puoliini mm. vihaisuuteen, kateuteen, kilpailunhaluun on edesauttanut niiden hyväksymistä osaksi omaa sisältöäni. Tunnistettuna niitä pystyy paremmin hallitsemaan ja siten vähentämään niiden tuhovoimaisuutta. Ja kateushan tunnistettuna edistää itsetuntemusta, eli kertoo siitä, mitä pitää arvokkaana ja mitä itselleen haluaisi. Mihin kaikkeen reilu kilpailu voikaan kannustaa. Puhumattakaan siitä, miten merkittävä voima suuttumus on. Yhteistyön tekemisen ja ylipäätään ryhmään liittymisen esteiden tunnistamisesta ja työstämisestä on ihmissuhdetaitojen opiskelussa mielestäni pitkälti kysymys.

Ryhmässä opiskelu on lisännyt ymmärtämystäni sosiaalisissa tilanteissa. Ihmistä katson suhteessa ryhmään: mitä puolia, asioita ja tunteita hän on saanut ja ottanut kantaakseen ja ilmaistakseen. Kukin tuo oman henkilöhistoriansa ja kokemuksensa ryhmään ja on taipuvainen ottamaan itselleen tyypillisiä rooleja. Näihin rooleihin voi ryhmässä tutustua ja tunnistaa niiden merkityksen aiemmissa elämäntilanteissa. Niin halutessaan voi kokella toisenlaisia olemisen tapoja suhteessa muihin. Eri sosiaalisissa rooleissa oppii erilaisia asioita, joten mitä useammanlaisia rooleja voi valita, sitä enemmän elämässa voi oppia.

Vuorovaikutustilanteisiin voi tutustua ryhmässä ja tutkia vaikka sitä, millainen toiminta edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja millainen toiminta tukkii sitä. Ryhmässä voi tulla tietoiseksi tunteistaan ja tarpeistaan ja halutessaan ilmaista niitä. Suoran ja epäsuoran tunteenilmaisun vaikutuksista voidaan koota arvokasta kokemusta ja tietoa. Myös siitä voi saada tuntumaa, millaisia tunteita on taipuvainen imemään itseensä ympäristöstä. Näin voi lisätä kestävyyttään ihmissuhteissa ja kehittää ilmaisuaan tarkoituksenmukaiseen suuntaan.

Ryhmän yhteistä työskentelyä koskeva päätöksenteko on usein tuntunut raskaalta. Siitä on kuitenkin oppinut paljon. Miten tärkeä onkaan, että jokainen esittää kantansa, sillä vaikenevan jäsenen kautta koko ryhmä saattaa vesittää päätöksensä. Enemmistöpäätöksiin ei tule taipua paineesta huolimatta, vaan kaikki ehdotukset ja perustelut kuullaan. Näin ryhmä saattaakin päätyä vähemmistönä olleeseen ehdotukseen havaittuaan sen hyväksi.

Yksilön vaikutusmahdollisuudet kasvavat itsetuntemuksen ja ihmissuhdetaitojen myötä. Niin myös mahdollisuus tehdä itseä tyydyttäviä valintoja - ja olla onnellisempi.